Joissain herätyskristillisissä piireissä (karkeasti esim. helluntailaisuus ja Sley) törmää otsikon alun mukaiseen toteamukseen. Bändi “tekee Juha Tapiot” silloin, kun se aikaisemmasta tuotannosta poiketen laajentaa laulujensa lyriikkaa koskemaan muutakin kuin kuin kristillisen kentän ilmiöitä. Synonyymisiä ilmauksia ovat ainakin “teki Mikko Kuustoset”, “teki takinkäännön”, “luopui esikoisoikeudestaan” ja “alkoi tansittaa ihmisiä helvettiin”.
Kristillisen musiikin perinne on tottakai pitkä ja historiallinen. Voi jopa väittää, että varsinainen eurooppalainen taidemusiikki on ollut alun perin nimenomaan kirkollista ja kristillistä musiikkia. Nykyään törmää usein käsitteisiin gospel-, hengellinen- ja kristillinen musiikki. Karkeasti näillä tarkoitetaan populaarimusiikin genrejä hyödyntävää kristillisellä sanomalla kyllästettyä musiikkia. Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että tällainen musiikin kategoria on harvinaisen keinotekoinen ja ongelmallinen.
Tyyli, sisältö vai tavoite?
Ensinnäkin on todettava, että musiikin genret määritellään lähes poikkeuksetta niiden edustaman musiikkityylin mukaan. On mahdotonta erottaa musiikillisesti hengellisen musiikin genreä. Sen piirissä kun esiintyy kaikkea hip hopista raskaaseen metalliin. Harva myöskään esittää, että Daavidin pahoja henkiä karkoittavan harpunsoiton tavoin musiikissa olisi ontologisesti spirituaalinen ulottuvuus. Tarkoitan siis sitä, että minkään tietyn musiikkityylin muodostamissa ääniaalloissa tuskin piilee mitään jumalallista.
Toisaalta musiikin voisi määritellä hengelliseksi sen sisällön perusteella. Silloin esimerkiksi Hectorin “Kuunnellaan vaan taivasta”, Apulannan “Jumala” ja Pro Fiden “Ristin luona” ovat yhtälailla kaikki hengellistä musiikkia. Ongelmia syntyy, kun näitä bändejä pitäisi pyytää kristilliseen nuortenmessuun esiintymään. Ainoastaan jälkimmäinen kelpuutetaan.
Jos musiikki siis määritellään sisällöltään hengelliseksi tai kristilliseksi, on rajanveto vaikeaa. Kuinka monta kristillistä kielikuvaa tarvitaan? Minkä kirkon oppia sanoitusten tulee noudattaa? Missä menee pyhän ja profaanin raja?
Viimeisin määritelmä on periaatteessa vakuuttavin. Muusikin hengellisyys syntyy sen tavoitteesta. Aidosti hengellinen musiikki pyrkii johtamaan ihmisiä hengelliseen kääntymykseen tai vahvistamaan heitä kristillisessä uskossa. Käytännössä tämä on gospel -muusikkoja yhdistävä tavoite. Aivan ongelmallinen sekään ei kuitenkaan ole.
Tavoitteellisesti määritellyn hengellisen musiikin ongelma on teologinen. Jos musiikin tarkoitus on saada aikaan kääntymys, on hengellisen kääntymyksen motiivi turhan pelkistetty. Uskoontulokokemus on monitahoisen elämänkehityksen tulos, johon kuuluu monia tekijöitä. Ihminen ei tule uskoon hetken mielijohteesta kuultuaan julistavan rock -laulun sanat, vaan tuohon päätökseen vaikuttaa esimerkiksi ihmissuhteet, elämänkokemukset ja -kriisit, positiiviset kohtaamiset uskonnon kanssa ja hengellisesti ajateltuna Pyhän Hengen työ. Musiikki ei saa aikaan kääntymystä.
Toisaalta voidaan ajatella, että musiikki on yksi osa tuota kääntymykseen johtavaa lenkkiä. Tämä on hyvä ajatus. Sen pohjalta ei kuitenkaan voi määritellä musiikkia. Vaikkapa Katy Perryn I kissed a girl saattaa johtaa jonkun ihmisen fundamentalistiseen kääntymykseen, kun hän tajuaa, miten turhamaista maallisen musiikin sanoma on. Silloin Katy Perry on ollut osa tätä lenkkiä ja määritelmällisesti hengellistä musiikkia.
Kristillistä, hengellistä vai gospelia…?
Jos siis ongelmista huolimatta valitaan joku yllä olevista kriteereistä määritellä musiikin hengellisyyttä, on syytä kysyä, millä nimellä tätä kategoriaa kutsutaan. Kolme vaihtoehtoa nousee esiin. Yksikään ei ole ongelmaton.
Kristillisen musiikin kohdalla tullaan käsitteen laajuuden ongelman ääreen. Kristillisyys voidaan ymmärtää vaikkapa katoliseksi traditioksi, protestanttiseksi karismaattisuudeksi tai monofysiittiseksi kristologiaksi. Käsite on aivan liian laaja, että sitä voitaisiin käyttää musiikin sisällön tai tavoitteen leimaksi.
Vasta-argumenttina nousee toki mieleen koko kristillisyys käsitteen kelpoisuus yleensäkään. Eikö kristillisyys ole niin laaja käsite, että siitä ei edes voida puhua yhtenä klönttinä? Näin varmasti onkin. Siksi jokainen kristitty käyttää uskostaan lisämääreitä “ortodoksinen”, “Jeesuksen seuraaja”, “karismaattinen” yms. Musiikin luokittelu näin tarkkaan saisi koko alan sekaisin.
Myös hengellinen musiikki -kategoriana törmää käsitteen laajuuden ongelmaan. Hengellisyydestä voidaan puhua vaikkapa New Agen, Shintolaisuuden ja Jediläisyyden kohdalla. Musiikki, joka käsittelee hengellisiä teemoja on hyvä yläkäsite mutta käytännössä sitä on vaikea saada toimimaan. Jälleen kerran on vaikea nähdä kaljujen gurujen muodostamaa rytmiryhmää Turkuhallin päälavalla marraskuussa.
Gospel -musiikin käsite elää voimakkaasti käytännön elämässä. Herätyskristillisissä piireissä sen käyttö on ongelmatonta. Sen välittäminen muualle on kuitenkin vaikeaa. Gospel -musiikilla viitataan ensisijaisesti negrospirituaaliseen orjuutettujen Afrikkalaisten kehittelemään musiikkityyliin. Toki kaikki käsitteet kehittyvät niiden alkuperäisestä viitekehyksestä eteenpäin, mutta näkisin gospel -sanan hyödyllisimpänä kuvaamaan nimenomaan tiettyä tyylillistä genreä.
Missä musiikin merkitys syntyy?
Lopuksi on syytä esittää kysymys siitä, missä kohtaa musiikin merkitys syntyy. Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että musiikissa ei ontologisesti ole mitään merkitystä. Fysikaaliset ilmiöt kuten ääniaallot eivät sisällä hengellisyyttä tai maallisuutta. Ne ovat neutraaleja. Sama pätee musiikkiin teoreettisella ja teknisellä tasolla: molli on molli, duuri on duuri ja nuotit ovat nuotteja. Nuottiviivoilla ja sävelissä ei asustele piruja.
Ensimmäinen merkitys laululle syntyy musiikin tekijän päässä. On helppo ajatella, että rukouksen hengessä kirjoitettu laulu olisi sinänsä hengellinen. Toinen merkitys laululle syntyy kuitenkin kuulijan päässä, ja hyvässä hengessä kirjoitettu laulu saattaa silloin saada aivan uuden merkityksen. “Golgatan veressä voima on” kitaran säestyksellä tuottaa ravintolan känniselle perussuomalaiselle lähinnä vitutuksen. Missä välissä laulun hengellisyys tippui?
Musiikin tekijän ja kuulijan laululle antama merkitys on siis aina eri. Siksi esimerkiksi “maallinen” laulu saattaa saada kristityssä kuulijassa aikaan hengellisiä kiksejä. “Tahdon rakastella sinua” on tuskin hengellinen kappale, vaikka se innostaisi kristityn avioliiton seksielämän luistamaan?
Musiikin tekeminen kuin tiedettä
Mitä siis tarjoan tilalle? Voiko hengellisestä musiikista enää puhua? Ehdotan kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta. Tarve eritellä hengellistä ja maallista musiikkia nousee lähes poikkeuksetta herätyskristillisestä mustavalkoisuudesta. Ajatellaan, että on olemassa selkeästi maallisia ja hengellisiä ihmisiä ja asioita. Toiset asiat ovat Jumalan ja toiset Saatanan vallassa. Ei ole olemassa mitään neutraalia. Tällainen dualismi ei pönkitä muuta kuin omaa identiteettiä.
Musiikin tekijänä tiedän, miten ahdistavaa tästä lähtökohdasta on tehdä musiikkia. Takaraivossa kalvaa jatkuvasti se paine, että viimeistään C-osassa on läväytettävä Jeesus -kortti tekstiin mukaan. Taiteellinen ja ilmaisun vapaus kärsii. Nykyään teen musiikkia omasta elämästä ja inspiraatiosta käsin. On taiteellinen itsemurha vangita tulevan tekstin lopputulema jo ennen kuin sen on kirjoittanut.
Musiikin sanoitukset pyrkivät toki välittämään monenlaisia arvoja. Harvoin ne ovat kuitenkaan yksiselitteisesti hengellisiä tai maallisia. Ei ole olemassa kokoomuslaista, altruistista tai hyve-eettistä musiikkia. On vain musiikkia, joka sisältää ja herättää monenlaisia ajatuksia.
Ehdotan siis, että tekisimme positiivisessa mielessä Juha Tapiot ja vapauttaisimme energiamme jaottelusta vapaaseen tuottamiseen ja kirjoittamiseen. Jos kristitty ihminen kirjoittaa rehellisesti omista lähtökohdistaan musiikkia, on jokseenkin luontevaa, että lyriikkaan pesiytyy myös hengellistä tematiikkaa. Jokainen ihminen elää kuitenkin varsin monipuolista elämää, jonka piiristä löytyy kyllä laulun aiheita.
Musiikin tekeminen on vähän kuin tieteellinen tutkimus. Ilman ennakkoon valittua lopputulosta syntyy parhaat tulokset.
